Ritari vol. 2 ja raglanpaita vol. N

Aikoinaan tuli tehtyä aika paljon kankaanpainantasabluunoita. Hirveän työläitä tehdä ja yleensä niitä tuli käytettyä vain kerran. Tämä lohikäärme on poikkeus. Ensiksi tein tämän hienon paidan ja sittemmin painoin samalla sabluunalla myös kurahousuihin lohikäärmeen. Kurikset jäi kuitenkin kuvaamatta. Noshin linnatrikoosta piti alunperin tulla ihan peruspertsapaita, mutta kun se tuntui kuitenkin tylsältä niin johan syttyi hehkulamppu. Syntyi ritaripaita vol. 2.

Mulla on jonkinlainen fiksaatio tehdä raglanpaidat yleensä aina niin, että miehusta ja hihat ovat eri kankaasta. Tästä johtuen jokaista kangasta jää yleensä aina joko etumuksen & takakappaleen tai sitten hihojen verran. Kiusallista.... Yritin ratkaista ongelmaa tekemällä linnatrikoon jämistä ensin tämän:

ja sitten mustan trikoon jämistä tämän:

No ei toiminut kauhean hyvin. Nyt mulla jäi puolestaan sateenkaariaaltoa ja irvikissaa.... :D Samaan tyyliin toteutettuna pojalle vielä Bulldogia ruskeilla tähtihihoilla ja vihreillä resoreilla:

Supaheroa harmailla tähtihihoilla ja oransseilla resoreilla

Supaherosta jopa sovituskuva, mikä on harvinaista herkkua meidän ison pojan kanssa. Useimmiten ei äidin bloggausprojektit oikein kiinnosta...

Nämä edeltävät paidat ovat olleet meillä käytössä viime vuoden. Löysin vielä kovalevyltä kuvan tästä kivasta pöllöpaidasta. Se on jostain kahden-kolmen vuoden takaa, mutta jäänyt bloggaamatta armottoman huonon kuvanlaatunsa vuoksi. Väri oikeasti kaunis turkoosi ja resorit kauniin vihreät. Lisään nyt kuitenkin tähän loppuun, kun sopii päivän "teemaan" :)

Tikulla silmään sitä....

...joka vanhoja muistelee. No älkääs nyt sentään! Mä olen ommellut enemmän kuin kuvannut ja kuvannut enemmän kuin blogannut. Nyt kun olen raakannut vaatteita kaapista kirppikselle, ajattelin lykätä kuvat niistä vielä tänne teidän kiusaksi ja itselle muistiin :) Ensiksi kaksi erilaista bambisettiä. Toinen ihan perustunika meandi-tyyppisillä joustofroteeleggareilla. Toiseen tunikaan kokeilin ah niin muodikkaita päältä tikattuja taskuja. Ei ollut minun juttu, mutta tyttö on tykännyt tunikasta silti kovasti.

Pari peruspaitaa ihanista kuviotrikoista. Kissatrikoo EK:sta ja Majapuun apinapuu on yksi minun suurimpia suosikkeja. Siitä löytyi jopa sovituskuva. Tein paidan nimenomaan setiksi tämän kivan ostohamosen kanssa

.

Pari perusraglania elävöitetty sillä, että hihojen kangas on eri kuin miehusta. Kioksikissasta ei muuta kuvaa löytynytkään kuin sovituskuva. Kangas tuli alunperin kaupanpäällisenä jostain nettikaupasta ja minä epäilin, ettei siitä tule ommeltua mitään. Vaan valmis paita olikin sitten tosi kiva ja yksi tytön suosikeista. Kukallinen kangas on Stenzon ja sen kuosi on sama kuin tässä pipo- huivisetissä. Väri vain on eri.

Apinat tykkää banaaneista

Joskus aikoinaan löysin EK:n palalaarista kivaa banaanitrikoota. Heti syntyi ajatus apina-aplikaatiosta. No ajatus muhi mielessä aika pitkään ennen kuin pääsi toteutuksen asteelle :) Aplikaation piirtäminen tuotti myös tuskaa, minä en kerta kaikkiaan osaa piirtää. Lopulta päädyin kopioimaan netistä Paul Frank apinan. Koska aikoinaan Asterix painatuskin innoitti anonyymin "tekijänoikeuspoliisin" kommentoimaan tekijänoikeuksia, niin huomautettakoon, että mikään laki ei estä tekemästä tällaista omaan käyttöön. Tämä paita ei tosin sitten lähde myyntiin varmaan edes käytettynä.

Koska banaanikangasta jäi yli, käytin sen tällaiseen peruspaitaan. Tästäkin tuli mielestäni aika kiva. Yksinkertainen raglanpaita ruskeilla hihoilla ja petroolinsinisillä resoreilla.

Mittarimadolle

Kesällä ei tullut paljon ommeltua. Syynä tähän oli perheeseemme syntynyt, hartaasti toivottu, iltatähti. Suloiselle pikkupojalle, meidän mittarimadolle, tuli sentään ommeltua jotain. Kesän ulkoiluhaalarin kaava löytyi Ottobresta 4/2012. Kankaana ihana apinapuu joustofrotee Majapuulta. Kuosi on yksi minun suosikkejani ja äiti-vauva teemallaan sopii erinomaisesti pienille mittarimadoille. Onneksi kangasta oli sopivasti jemmattuna. Suuret kangasvarastot ei ole pelkästään huono juttu :D

Tein koon 56 ja se vastasi hyvin kokoaan. Hihat tässä tosin ovat pitkät ja resorit aika leveät. Kaavassa mainostettiin, että se sopii kokemattomallekin ompelijalle, mutta omasta mielestäni vetoketjun kiinnitys oli tässä vähän haastava eikä sitä selitetty lehdessä kovinkaan hyvin.

Suloista suloiselle

Sarjassamme kökköjä otsikoita.... :D On vain mukava itse myöhemmin löytää haluamansa tekstit ja siksi kannattaa antaa tekstille joku muu nimi kuin pipo ja huivi ;) Sitä paitsi tämä pipo-huivisetti ON suloinen, eikös? ja minulla on maailman suloisin tyttö :) Kangas on yhdeltä ehdottomalta suosikkivalmistajaltani eli Stenzolta. Pipo on yksinkertainen kaksinkertainen lörppä ja huivi summissa saksittu kolmio. Huivin reunassa frilla. Tähän settiin oli tyytyväinen niin äiti kuin tytärkin. Niin simppeli, mutta kuitenkin nätti.

Maksamme velkaa

Anteeksi ontuva otsikko... Laulu vain soi tässä yhteydessä päässäni. Laulussa on kyse meidän velastamme Afrikalle, jota maksetaan pois. Minä käytän otsikkoa nyt vähän laajemminkin tarkoittamaan muutakin hyväntekeväisyyttä. Minulla on ollut ilo ja kunnia olla mukana FB:n paikallisen  ompeluelämää ryhmän hyväntekeväisyystempauksissa. Syksyllä ompelimme vaatteita Tyksin vastasyntyneiden teho-osastolle eli keskolalle. Organisaattorimme Emmi kertoo tempauksesta enemmän täällä. Vuoden vaihteessa kohteenamme oli Tyksin lasten hematologinen osasto. Suomeksi siis osasto, jossa on syöpää sairastavia lapsia. Lapset viettävät osastolla joskus pitkiäkin aikoja ja sairaalavaatteet ovat yhtä kamalia kuin aikuisillakin. Me päätimme ommella lapsille ajanmukaisia vaatteita iloisin kuosein. Saimme kankaat lahjoituksina lukuisilta ihanilta kangaspuodin pitäjiltä ja parilta isommaltakin lahjoittajalta. Käykää ihmeessä lukemassa Emmin tarkempi selvitys täältä. Ja muistakaa kiinnittää erityisesti huomiota lahjoittajalistaan :)

Raitapaita Marimekon kankaasta Kisukangas lahjoituksia. Oli sen verran nätti kangas, että piti kaivaa omista varastoista raitaa ja pilveä, jotta kisut rittivät vähän enempään. Paitojen koot noin 130 cm

Keltainen teeppari 120 cm. Mudan värinen kangas piti oikein ottaa haasteena ja mielestäni onnistuin. Tuli kivat paidat isommille pojille. Teepparit koossa 140 ja 150. Tätä rauhanmerkki ideaa on pitänyt pitkään jo kokeilla omankin pojan vaatteisiin.

Paitoja Nanson lahjoitustrikoista. Tyttöjen paidat 140 cm. Poikien paitoihin kaivoin omasta tilkkulaatikosta Bulldogia ja Supaheroa. Paitojen koot 130 cm ja 140 cm

Lisää Nanson lahjoituskankaita. Isoille tytöille tunikat koossa 160 cm

Nämä pikkuriikkiset potkarit lähtivätkin sitten syksyllä Tyksin keskolaan.

Joo, nyt on jo 9. päivä maaliskuuta. Helmikuun kangaslaihis tilanne on raportoimatta. No tulos ei ole kauhean nätti. Kangasvarastot kasvoivat 0,60 metriä. No eihän tulos ole tammikuun katastrofiin verrattuna kauhea, mutta mutta... Minä kuitenkin kärsin hirvittävistä tuskista kun jätin lukuisat ihanat ja tarpeelliset (?) kankaat ostamatta. Rankasta karsimisesta huolimatta ostin 7,4 metriä kangasta. Ompelin kolme paitaa, kahdet housut ja kaksi tunikaa. Kangasta meni yhteensä 6,8 metriä. Hitsinpippuri!! No ensi kuussa yritän vielä enemmän. Tästä huomaa, että kangaslaihis on todellakin tarpeen. Minä ihan aikuisen oikeasti kuvittelin pääseväni helmikuussa miinukselle, mutta kun kaiken tarkasti laski yhteen, niin en päässytkään.

Kangaslaihis

Olen aina ommellut jonkin verran. Kesällä 2008 löysin blogimaailman ja pian perustin oman blogin. Ompelu lisääntyi huimasti ja pikku hiljaa aloin ommella lastemme kaikki sisävaatteet. Vaan ompelun ohella jokin muukin lisääntyi... nimittäin kankaiden ostaminen. Ennen olin aina ostanut kankaan jotain tiettyä tarvetta varten ja yleensä myös käyttänyt sen. Yhtäkkiä ostinkin kolme kangasta jokaista valmistunutta vaatetta kohden. Kun tätä matematiikkaa on nyt jatkunut kohta 5 (viisi!) vuotta, voitte arvata, että tilanne on tukala. Kankaita on oikeasti ihan joka paikassa. Viime syksynä sain mielestäni vähän hillittyä kankaiden ostamista, mutta siitä huolimatta totesin vuoden vaihteessa, että kankaat eivät mahdu enää mihinkään. Sen sijaan kankaat ovat vallanneet reilujen säilytystilojen lisäksi kodinhoitohuoneen. Olen tunkenut kankaita ompeluhuoneeni jokaiseen nurkkaan. Jopa silitettävien vaatteiden pinoon on eksynyt kankaita. (Pitäisi varmaan silittää vaatteita useammin, niin pinoon mahtuisi enemmän kankaita... heh)

Tammikuussa ompelin enemmän ja samalla kankaiden ostaminen riistäytyi käsistä. Noh, eihän siinä ollut kuin pari nettikauppaostosta, yksi kangaskimppa, reissu Eurokankaaseen ja Jättirättiin, yksi kaverilta ostettu kangas. Eihän tilanne voi olla kovin paha? Eihän? Nyt oli kertakaikkisesti katsottava peiliin ja selvitettävä todellinen tilanne. Paljonko kangasvarastot kasvoivat? Totuus oli, että ostin tammikuussa 25,8 metriä kangasta (glup...) Noh, mutta minähän kuitenkin ompelin aika paljon, enkös? No totuus oli, että ompelin 9 metriä kangasta. Ainoa ongelma vain, että 7 metriä noista kankaista oli hyväntekeväisyysprojektiin liittyviä lahjoituskankaita, ei minun omiani. Omia kankaitani sain siis tuhottua 2 metriä. Tammikuussa kangasvarastojen nettokasvu oli 23,8 metriä. Ei hyvä. Jotain on tehtävä.

Minä aion tästä lähtien merkitä ylös kaikki hankkimani kankaat sekä käyttämäni kankaat. Tämän vuoden kankaiden nettosaldon on oltava negatiivinen. Vaikka vain 10 senttiä, mutta negatiivinen kuitenkin. Aion raportoida tilanteen täällä blogissa kuukausittain.

Haastan mukaan kaikki muut holtittomat hamsterit. Voit esitellä omaa tilannettasi omassa blogissasi tai pitää siitä kirjaa vain ihan itsellesi. Tämä on vaihtoehto kankaattomille kuukausille tai sopii käytettäväksi kankaattoman kuukauden ohessa.

Neiti nettikauppias ja hamstraava äiti

Minulla on paha tapa, mieluisen kuosin osuessa kohdalle, ostaa samaista kuosia useammassa värissä. Tätä keijua äidyin hamstraamaan limenvihreänä, beigenä ja vaaleanpunaisena. Viimeksi mainittu odottelee vielä hyllyssä kuosiähkyn ehkäisemiseksi. Kaksi ensin mainittua päätyi jo paidoiksi. Limenvihreän kaava on vanha luottokaava Ottobrestä 1/2008. Blogiinkin se on päätynyt jo kahdesti tässä ja tässä.

Beigepohjaisen paidan kaava on myöskin vanhoja luottokaavoja, Powder Puff Ottobrestä 6/2008. Blogiin ei ole päätynyt aiemmin kuin tämä sydänpusero. Kaavakin on itse asiassa sama 98 cm, vaikka tämä paita on 122 cm. Olen lisännyt vain pituutta hihoihin ja helmaan. Kätevää, kun tyttö on tuollainen kuivan kesän orava :)

Näistä paidoista tuli otettua sovituskuvia enemmän kuin mitä lääkäri määrää, joten joukosta löytyi muutama julkaisukelpoinenkin.

Tässä neiti mielipuuhassaan (ja minun mielipuuhassani) avaamassa nettikauppojen paketteja.

Tässä sitten olikin jo oma nettikauppa pystyssä. Nuken vaatteita käärittynä kauniisti silkkipaperiin ja pakattuna postituspussiin. Nettikaupasta tulleesta pahvilaatikosta on tullut postilaatikko.

Limenvihreästä paidasta sitten oikein perinteisiä poseerauskuvia niin kuin vain eskarineiti osaa :) Molempien kuvien housutkin tietty itse ommeltuja. Niitä en ole viitsinyt sen enempää tänne blogiin kuvailla.

Isolle pojalle (hengissä vielä)

Hengissä olen siis vielä :) Edellisen postauksen jälkeen (puolisentoista vuotta sitten) oli pakko tehdä elämässä tilaa gradulle ja jättää harrastuksia kuten bloggausta taka-alalle. No gradu ja opinnot muutenkin valmistuivat jo viime keväänä, mutta tulipa tauon aikana aikamoinen bloggauslukko . Tauon aikana vaihtuivat tietokone, kuvankäsittelyohjelma ja kamera sekä bloggeriikin tuli muutoksia. No nyt on sentään uusi tietsikka ja kuvankäsittelyohjelma otettu haltuun. Kameran kanssa olen edelleen ihan hakusessa, mutta kaipa tämä tästä...

Ilonan innoittama esittelen nyt ensimmäiseksi meidän ison pojan uusimpia paitoja. Yksi meidän molempien, minun ja pojan, suosikkeja on tämä Star Wars paita. Kangas oli äärimäisen onnekas palalaarilöytö Eurokankaasta. Hihat on JNY:n tähteä. Loppukangas lähtikin sitten Ilonalle ja hänen versionsa löytyy täältä

Seuravat pari paitaa on tehty muinoin kimppatilatuista Stoff og Stilin kankaista. Hihat on taas kerran jotain EK:n palalaarilöytöjä.  Vihreän olin ostanut jossain mielenhäiriössä ja pitkään näytti siltä ettei sitä tule käytettyä missään. Vaan tämän robottikankaan kaveriksi se oli ihan täydellistä :) Örkkipaidan kuvasta näkee valitettavan hyvin miten huonosti me uuden kameran kanssa vielä ollaan kavereita :S Pitäiskö lukea ohjekirjaa? Nääh...

RRrokkipoika

Kun aikoinaan näin tämän suloisen "love" -paidan Cutie-blogissa, ajattelin, että pitää ehdottomasti tehdä meidän neidille samanlainen. Noh, toteutus sitten vähän viivästyi ja matkan varrella ideakin vähän muuttui... Suloisen rakkauspaidan sijasta tulikin katu-uskottavaa kaapintäytettä meidän kakkosluokkalaiselle.

Painatus tehty vanhoilla kaapinperukoilta löytyneillä Folk Art Fabric -kangasväreillä. Tähän sai laitettua vähän sitä "bling blingiä", mistä oikeasti suurin osa pikkupojistakin tykkää. Ainakin meidän poika tykkää. Valitettavasti bling blingiä ei kuitenkaan pikkupoikien vaatteista yleensä pahemmin löydy. Tähti siis painettu kiiltelevällä kultavärillä.

Molemmat kankaat Eurokankaan palalaarista, resori sen sijaan Myllymuksujen "petrooli". Ihana väri, jota tekisi mieli käyttää melkein kaikkiin pojan paitoihin :) Kaavana Ottobren Night Owl reippaasti pidennettynä.